I
Rainer Werner Fassbinderin monoliittisen Berlin Alexanderplatzin viimeisessä osassa/jaksossa musiikki on lisätty jälkeenpäin ja sen lähdettä ei näytetä, se on ”vain” tunnelmaa luomassa. Syynä voi olla myös otoksen kytkeminen laajempaan kokonaisuuteen, mikä onkin selvää esimerkiksi Kraftwerkin Radio-Aktivität kappaleen kohdalla. Musiikki on kuitenkin editoitu alhaisemmaksi kuin näyttelijöiden vuorosanat ja jotkin äänimaailman äänet - tämä poikkeaa yleisistä käytännöistä suuresti. Elokuvan historia on kiedottu, toki ymmärrettävästi, visuaalisuuteen, joka on usein hyljeksinyt ääntä. Tämä on tehnyt elokuvasta täysin visuaalisuuteen kiedotun mediumin, mikä ei sinänsä ole huono juttu, mutta kun tutustuu laajamittaisesti yksittäisiin teoksiin, voi huomata kuinka ääni näyttää olevan vain jonkinlainen ”erikoisefekti”. Toisissa tapauksissa se saattaa vain tarkentaa visuaalisesti esitettyä, erityisesti silloin kun tekijä(t) eivät ole pystyneet ilmaisemaan asioita halutusti.
Onkin mielenkiintoista, kuinka vähän loppujen lopuksi on käytetty musiikkia elokuvan tarjoaman fiktiivisen maailman rajoissa. Esimerkkinä tällaisesta voi ottaa vaikkapa radion: naurettavan harvoin elokuvissa pääsääntöinen musiikki tulee radiosta tai muusta ”loogisesta” lähteestä. Tai jos tulee, se toimii lähinnä "ympäristöäänenä", jonka tarkoituksena on rakentaa uskottavaa maailmaa. Otsikko siis viittaa siihen, että suurimmassa osassa elokuvan laajaa kenttää on tapana käyttää "metafyysistä musiikkia". Musiikki on tällöin ikään kuin "jumalan" (tekijöiden) maailmaan asettama, se kuuluu vaikka sille ei ole mitään lähdettä. Vähän niin kuin Breaking the Wavesin taivaassa kumisevat kellot. Tällöin se kuitenkin on myös dramatisoinnin, symbolin tai merkityksen alleviivaaja, kuin liikennemerkki, joka ohjaa "oikeille poluille". Tällainen typerä käyttö saattaa saada aikaan - ja onkin saanut jo nyt - tottumusta siihen, miten lukea jotkin kohtaukset. Kärjistettynä musiikki kertoo koska itkeä ja koska nauraa.
Yleensäkin elokuva voisi käyttää ääntä huomattavasti luovemmin, eikä pitää sitä vain vertikaalisesti alempana kuin kuvaa; äänen paikka on samalla horisontaalisella tasolla. Mutta mitä tulee musiikin "metafyysisyyteen", elokuvantekijöiden olisi hyvä miettiä (mm.) sitä, miksi musiikki on jonkinlainen annettu elementti elokuvassa. Siihen on myös "helppo" turvautua: laitetaan Hallelujah soimaan niin kyllä kaikki itkevät, vaikka visuaalinen paino ei riitä. Voisi olla puhdistavaa kokeilla musiikin käyttöä elokuvan maailman sisäisesti, asettaa musiikki joihinkin loogisiin elementteihin tai paikkoihin. Fassbinderin tapa käyttää musiikkia Berlin Alexanderplatzissa tuntuu kulkevan näiden kahden välissä. Musiikki on editoitu niin hiljaiselle, että se kuulostaa aivan kuin se tulisi viereisestä huoneesta, mutta toisaalta mitään takeita ei ole sille, etteikö ääni olisi "metafyysistä". Tietenkin kaikki riippuu myös elokuvan viitekehyksestä, tässä tapauksessa musiikin "hiljaiselle epämääräisyydelle" on selitys psykologiassa.
(II)
Huomautuksena täytyy sanoa, että tarkoitus ei ole säädellä normeja elokuvantekemiselle. On kuitenkin hyvä miettiä tätä asiaa.
"Metafyysinen musiikki" voi tietysti olla isolle osalle ihmiskuntaa "päivänselvää", kulkevathan monet suuren osan päivästään kuulokkeet korvilla! Ehkä todellisuus alkaa olla tällaista?
Aiheeseen liittyen (siis elokuvan ääneen) kannattaa ehdottomasti lueskella tämä maanisen mahtava teoretisointi: http://www.netn.fi/lehti/niin-nain-311/fiktio-ja-esittamattomissa-oleva
Lopuksi vielä otos sarjasta "parasta länsimaista musiikkia 5000 vuoden ajalta": http://www.youtube.com/watch?v=5_swaxOidGU&feature=related
Harmi että Sam Peckinpahin elokuva, johon kappale on tehty ei ole yhtä majesteettinen kuin kappaleesta sikiävä tunnelma. Sergio Leonen olisi täytynyt valjastaa samainen ukko kirjoittamaan itselleen jotain: ehkä kuva ja "metafyysinen musiikki" olisivat kohdanneet toisensa.
Tässä vielä toinen YouTubeilu, jonka ”metafyysisessä musiikissa” ei tarvitse polttaa käämejään – se on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka tällaista voi tehdä hyvin: http://www.youtube.com/watch?v=E9SEFMIBwAs
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Päivän quote:
"Frank: 'Jesus wept'"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti